Pajunkissojen paraati

Kävin suosikkipaikassani, Vahteristossa, tuulettamassa päänuppiani työviikon päätteeksi. Ajattelin kurkistaa, ovatko rupikonnien asuttamat lammet jo sulaneet, mutta varjoisassa paikassa oli vielä reilusti jäätä. Sensijaan löysin komeita pajunkissoja kaikkialta. Ne ovat viikossa kasvaneet ja avaavat  kukkansa ihan kohta. Nyt ne ovat vielä sieviä, vaaleita ja pörröisiä. Muistuttavat kovasti kissan pehmeää tassua. Jos säät pysyvät lämpinä, ovat pajut auttamattomasti puhjenneet kukkaan pääsiäisenä, eikä pajunkissoja enää ole.

Tupasvilla 

Näin myös tupasvillan nuppuja suolla. Nekin ovat muodoltaan vähän pajunkissamaisia. Tupasvilla kasvaa monenlaisilla soilla eikä ole kovin vaativa kasvupaikkansa suhteen. Alkukesästä kukinnot muuttuvat vaaleiksi karvapalloiksi ja muuttavat suon pumpulimaaksi.




Keräsin joutessani pitkiä pajun versoja ja kieputtelin niistä kranssin ulko-oveen. Työ vaatii hieman kärsivällisyyttä. Paju taipuu mukavasti, mutta kissat tipahtelevat helposti. Kun kranssin saa muotoonsa, kuivuvat kissat kyllä paikalleen eivätkä irtoile.Tämä on varsinaista ekoaskartelua, kranssin voi kompostoida myöhemmin, kun pajunkissat alkavat kyllästyttää.